torstai 8. marraskuuta 2007

Suru, pelko tai turvattomuus


Rakas Taivaallinen Isä, rukoilemme Tuusulan murhenäytelmän uhrien, nuoren ampujan ja heidän omaistensa puolesta. Jätämme heidät sinun armollisille käsivarsillesi. Rukoilemme ammuskelussa loukkaantuneiden puolesta sekä kaikkien Jokelan koulun oppilaiden, opettajien ja heidän perheidensä puolesta, murhenäytelmässä kuolleiden ystävien puolesta, kaikkien Suomen koululaisten ja heidän vanhempiensa ja perheidensä puolesta. Anna uskoa ja rohkeutta jatkaa elämää tästä huolimatta.
Rukoilemme, että antaisit yhteisistä asioista päättäville sydäntä asettaa arvonsa oikein ja antaisit kriisityöntekijöille ja kaikille nuorten ja mielenterveysongelmista kärsivien parissa työskenteleville oikeaa viisautta, hyväsydämisyyttä,kärsivällisyyttä ja kaikkia muita hyveitä, mitä he työssään tarvitsevat.
Rukoilemme Suomen puolesta, että maamme ei ajautuisi piittaamattomuuteen ja itsekkyyden uralle, että kiusaajien hankkeet kilpistyisivät, että itsekkäistä tulisi vastuullisia, että yksinäiset saisivat ystäviä, että kovat sydämet muuttuisivat ihmissydämiksi.
Anna itselleni tänä päivänä totuudellisuutta ja rakkautta kohdata toisia ihmisiä ja tehdä työni niin, että voin siitä vastata sinun ja ihmisten edessä katse kohotettuna. Aamen.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Surun,pelon ja turvattomuuden keskellä on rukous,joka auttaa ja lohduttaa ja Jumala aina läsnä. Rukoilemme syöpää sairastavan äidin puolesta ja isän sekä heidän tyttäriensä samoin kaikkien puolesta,joilla on huolia ja elämässä vaikea aika meneillään. Niinikään rukoilemme erään ystävän puolesta,jolla on reuma,hänen tilanteensa on mennyt vähän huonompaan päin. Anna surun,pelon ja turvattomuuden väistyä Jumala ja anna rauhan,rakkauden ja välittämisen asua ihmisten sydämissä ja teoissa.